Tekniset piirtämisohjeet

Piirtämiseen liittyvat RT-kortit

Rakennustiedon julkaisemassa RT-kortistossa on dokumentoitu rakennusten piirtämisen ”valtakunnalliset ohjeet” kohdassa:

15 Rakennuspiirustukset ja -selitykset

RT 15-10219 Asemapiirustuksen laatimisohje (1983), 7 s.
RT 15-10223 Piirustusluettelon laatimisohje (1983) 6 s.
RT 15-10272 Muutos- ja korjausrakentamisen piirustukset, merkinnät ja laadinta (1985) 6 s.
RT 15-10599 CAD-kuvatasot (1996) 8 s.
RT 15-10600 CAD-kuvatasot arkkitehtisuunnittelussa (1996) 8 s.
RT 15-10622 Rakennusten sähköpiirustusten piirrosmerkit (1997) 4 s.
RT 15-10624 CAD-kuvatasot rakennesuunnittelussa (1997) 8 s.
RT 15-10634 Piirustuslehti. Rakennuspiirustukset (1997) 4 s.
RT 15-10635 Esitystapaohjeet. Rakennuspiirustukset (1997) 24 s.
RT 15-10641 Mitoituksen esittäminen. Rakennuspiirustukset (1997) 12 s.
RT 15-10645 Ovi-, ikkuna-, kaluste- ja huoneselosteiden laatimisohje (1997) 8 s.
RT 15-10647 Oviselosteen laatimisohje ja malli (1997) 4 s.
RT 15-10648 Ikkunaselosteen laatimisohje ja malli (1997) 2 s.
RT 15-10649 Kalusteselosteen laatimisohje ja malli (1997) 2 s.
RT 15-10650 Huoneselosteen laatimisohje ja malli (1997) 4 s.
RT 15-10723 Rakennusselostusohje, 2000 (2000) 32 s.
RT 15-10737 Hissiselostus, laatimisohje. (2000) 8 s.

Piirustuskoot, arkkikoot

Piirustuksissa käytetään yleensä DIN normin mukaisia A-arkkikokoja:
- A00 1180 x 1680
- A0 840 x 1180
- A1 594 x 840
- A2 420 x 594
- A3 297 x 420
- A4 210 x 297
- A5 148 x 210

Huomaa että arkkitehtosaston harjoitustöiden ”planssikoot” saattavat olla myös muita, peristeistä tai vaikkapa taustapahvien mitoistä lähteviä kokoja, esim. 600 x 800.

Virallisissa piirustuksissa (esim. rakennuslupapiirustuksissa) käytetään A4-arkin kerrannaisia, vielä siten että:
- vaakasuunnassa arkkeja suositellaan olevan 3, 5, 7, jne.
- pystysuunnassa arkkeja voi olla 1, 2, 3, jne.

Mikäli piirustuskokona käytetään vaakasuuntaista A3-arkkia (eli kahta rinnakkaista pystysuuntaista A4-arkkia) vasemmanpuoleinen arkki joudutaan taittamaan, koska virallisissa piirustuksissa:

- piirustuksen oikeaan alareunaan tulevan piirustusnimiön tulee olla päällimmäisenä kokonaisella arkilla
- alimmaisen arkin reunaan on pystyttävä kiinnittämään rei’itysliuska mapittamista varten.

Piirustusnimiö

Piirustuksen oikeassa alakulmassa oleva nimiössä esitetään yleensä:
- piirustuksen kohteen tiedot (kunta, tontti, osoite)
- tekijän tiedot
- piirustustiedot (minkälainen piirustus on, piirustusnumero ja mittakaava)
- piirustukseen tehtyjen muutosten tiedot (nimiön yläpuolella)

Harjoitustöissä nimiön tiedot esitetään yleensä vapaamuotoisesti ja tekijän taitojen mukaan mahdollisimman ”tyylikkäästi” tai ”näyttävästi”. Piirustusten katsoja toivoisi tosin usein lisää selkeyttä harjoitustöiden nimiöihin.

Virallisissa piirustuksissa sen sijaan nimiön tietojen tulee olla RT-kortin ohjeiden mukaan esitetty, jotta esim. arkkitehtitoimisto tai kaupunkien viranomaiset pystyvät selkeästi käsittelemään lukuisien eri rakennushankkeiden piirustuksia (RT 15-10635 Esitystapaohjeet. Rakennuspiirustukset).

Ja muista, että esim. viralliset rakennusvalvontaan jätettävät rakennuslupapiirustukset pitää lisäksi suunnittelijan allekirjoittaa.

Viivanpaksuudet ja viivatyypit

Yleisimmin arkkitehtipiirustukissa käytettävät viivatyypit ovat:
- ehyt viiva
- pisteviiva (piirustustason alapuolella olevat asiat)
- pistekatkoviiva (piiustustason yläpuolella olevat asiat)
- erikoisviivat (esim. asemakaavapiirustuksissa käytettävät alueiden rajaviivat)

[Perinteisistä tussipiirtimistä lähtöisin olevat] viivanpaksuudet ovat yleensä:
- 0,13 mm ohuet viivat
- 0,18 mm
- 0,25 mm keskipaksut viivat
- 0,35 mm
- 0,50 mm paksut viivat
- 0,70 mm
- 1,00 mm
- 1,40 mm

Vaikka nykyisin CADillä on helppo käyttää myös muita viivanpaksuuksia, ammattimaisessa piirtämisessä suositellaan käytettäväksi oheisia [DIN-normin mukaisia] viivanpaksuuksia.

Teknisessä arkkitehtipiirtämisessä suositellaan käytettäväksi kolmea viivanpaksuutta: yhtä otkkta, yhtä keskipaksua ja yhtä paksua viivaa.

Käyttämällä eri viivanpaksuuksia, piirustukseen saadaan luotua ”syvyyttä”. Kun esim. tärkeät ja ”isot asiat” (esim. runkorakenteet) esitetään paksulla viivalla ja kevyemmät (esim. irtokalustus) ohuemmalla viivalla, myös niiden tärkeysjärjestys hahmottuu piirustuksessa.

CAD-järjestelmissä viivanpaksuudet liittyvät yleensä myös näytöllä esitettävän viivan väriin - eriväriset viivat tulostuvat paperille eri paksuisina.

Mikäli CAD-piirustuksessa käytetään erivärisiä viivoja, huolehdi, että tulostettaessa kaikki värit tulostetaan mustana - muuten eri väri saattavat muuttua esim. lasertulostuksessa harmaan sävyiksi.

Piirustusten materiaalimerkinnät

Jos piirustuksessa esiintyy muita kuin yleisesti käytössä olevia symboleja ja merkintöjä, nämä selitetään piirustuksen selitesarakkeistossa. Suomen rakentamismääräyskokoelman osa RakMK A2.

ArchiCAD:issä on käytössä oheisen kuvan mukaisia materiaalimerkintöjä. Huomaa, että viivarasterit (vektorirasterit) eroavat pisterastereista (bittikarttarasterit) huomattavasti. Työkuvissa käytetään viivarastereita, jotka ovat kevyempiä ja särmempiä kuin pisterasterit. Rasteriviivojen vapaan välin tulee olla vähintään kaksi kertaa viivan leveys. Harmaasävyjä, väritystä ja tiheää rasteria ei tule käyttää mikrofilmattavissa (arkistoitavissa (lupa-kuvat)) kuvissa.

Rasterituloste löytyy mikroluokan seinältä, josta voi tarkistaa ko. rasterin tulostuksen 1:100. Huomaa, että 1:50 rasterikin on tuplasti isompi.

© ARKIT - Teknillinen korkeakoulu - Helsinki University of Technology. Tämä materiaali on tehty arkkitehdin tietotekniikan opiskelua varten. Materiaalin osittainenkin kopioiminen sekä kaupallinen käyttö missään tunnetussa muodossa, digitaalisesti tai paperilla, on kielletty ilman tekijän lupaa. This material is ment for the study of architectural IT. Even partial copying or commercial use in any form, digitally or on paper, is strictly forbidden without the concent of the author. webmaster: Iivo Vänskä: iivopistevanska@tkk.fi.