Takaisin

PIIRUSTUSTASOJEN KÄYTTÖ

Piirustustasoja voidaan kuvata läpinäkyviksi kalvoiksi, jotka kukin sisältävät vain määritellyn tason mukaisia graafisia ja alfanumeerisia elementtejä. Piirustasojen avulla voidaan hallita suunnitelman näkyviä elementtejä ja siten suodattaa näkyviin haluttua tietoa. Eri piirustustasoille kuvataan esim. kantavat rakenteet, kevyet väliseinät, ovet, ikkunat, ovikoodit, päämitat, moduuliverkot jne. Piirustustasoja voidaan sytyttää, sammuttaa, jäädyttää tai lukita halutulla tavalla sekä muodostaa tasoista eri tasoyhdistelmiä eri tulostus- ja näkyvyystarpeita silmällä pitäen.

Kuvatasoihin liittyy väri ja viivatyyppi. Väri vaikuttaa käytettyihin viivanpaksuuksiin tulosteissa sekä helpottaa kuvatasojen hallintaa kuvaruudulla.

PIIRUSTUSTASOJEN NIMEÄMINEN

Värien ja viivatyyppien määrittämisen ohella tulee piirustustasojen nimet olla projektissa yhteisesti sovittuja ja yksiselitteisiä. Yleisen tasonimikkeistön tarkoitus on yhdenmukaistaa projektiosapuolelta toiselle siirrettävän tiedon rakenne. Integroidussa suunnittelussa on projektikohtaisesti sovittava yhdenmukaisten kuvatasojen käytöstä.

Suomessa käytetyt yleisimmät tasojärjestelmät pohjautuvat Talo 80 -nimikkeistöön ja sen muunnelmiin sekä Talo 90 -nimikkeistöön, joka puolestaan perustuu ISO-standardiin. Uusi Talo 2000 tasojärjestelmä on tulossa käyttöön. Talo 2000 -järjestelmä soveltuu aiempaa paremmin tuotemallintamiseen.

ISO-standardia hyväksikäyttäen voidaan piirustustasoille luoda yhtenäinen tunniste, joka on ohjelmallisesti yksiselitteisesti tulkittavissa. Suunnitteluohjelmien piirustustasojen käännöstoiminnoilla tai erilaisilla apuohjelmilla muunnetaan Talo 90-koodi käyttäjälle selkokieliseksi. Piirustustasot ja niiden käyttö on esitetty RT-korteissa

RT 15-10599 CAD-kuvatasot, yleinen rakenne sekä
RT 15-10600 CAD-kuvatasot arkkitehtisuunnittelussa.

ISO-SYNTAKSIIN PERUSTUVA TALO 90 -PIIRUSTUSTASONIMIKKEISTÖ

Talo 90 -järjestelmä perustuu ISO-työryhmän mietintöön, jonka luonnoksen pohjalta nykyinen RT-kortiston mukainen tasonimikkeistö on tehty. Luonnoksen jälkeen on ilmestynyt virallinen versio, joka pakollisena käytettävän osuuteen on lisännyt yhden merkin lisää. Siten ISO-koodin pakollinen osuus on 11 merkkiä. Piirustustason syntaksin mukainen nimi on muotoa

A	R	F	2	3	0	0	E	O
1	2	3	4	5	6	7	8	9

Esimerkkipiirustustason ensimmäiset kaksi merkkiä on varattu osapuolen (agent responsible) kuvaamiseen. Suositeltavia koodeja on seuraavassa luettelossa:

AR Arkkitehtisuunnittelija, RA Rakennesuunnittelija, RK Rakennuttaja, SI Sisustussuunnittelija, LV LVI-suunnittelija, LI LVI-Ilmastointisuunnitelija, LJ LVI-Jäähdytyssuunnittelija, LV LVI-Vesi- ja viemärisuunnittelija, LL LVI-Lämmityssuunnittelija, MS Maisemasuunnittelija, RA Rakennuttaja, SJ Sähköjärjestelmien suunnittelija, SH Sähkösuunnittelija

A	R	F	2	3	0	0	E	O
1	2	3	4	5	6	7	8	9

Seuraavat kolme merkkiä määrittävät Talo 90 -järjestelmän mukainen rakennusosatunnuksen. Pääluokka (3. merkki) ja sitä täydentävät tunnisteet (4. ja 5. merkki).

Pääluokkia ovat mm. D Aluerakenteet, E Maa- ja pohjarakenteet, F Rakennustekniikka, M Toimintainvestoinnit. Esimerkiksi F- tarkoittaa Rakennustekniikkaa yleensä ja F2 kantavia rakenteita.

A	R	F	2	3	0	0	E	O
1	2	3	4	5	6	7	8	9

Seuraavat merkit ovat rakennusosan tarkentava tunnus. ISO:n nimikerakenteessa on rakennusosakentän kokonaispituus viisi merkkiä, josta Talo -90 nimike käyttää kolme. Vapaaksi jäävät kaksi merkkiä ovat tarvittaessa käytettävä tarkenneosa, jonka avulla
rakennetta voidaan täsmentää. Käytettävä tarkenne voi olla käyttäjä- tai projektikohtainen. Sen avulla voidaan jaotella esimerkiksi ulkoseinät kantaviin ja ei kantaviin tai ikkunat puu- ja metallirunkoisiin. Kuten perusosassa suositellaan tässä osassa numeroiden käyttöä, mutta myös kirjainten käyttö on sallittua. 00 tarkoittaa,ettei kyseistä osaa ole jaoteltu.

A	R	F	2	3	0	0	E	O
1	2	3	4	5	6	7	8	9

seuraavat merkit kertovat piirustustason sisältämän tiedon tyypin (PRESENTATION), esimerkiksi E merkitsee elementtiä ja voi pitää sisällään kantavien rakennusosien viivagrafiikan. Merkki T tarkoittaa tekstitietoa ja voi siis sisältää rakennusosiin liitettävän tekstitiedon esim. seinätyyppimerkinnän US1.

A	R	F	2	3	0	0	E	O	U
1	2	3	4	5	6	7	8	9	10

Tarvittaessa voidaan käyttää Status-koodia (STATUS) koodi kertoo onko rakennusosa uusi (U) vai vanha rakenne (V), purettava (P) vai säilytettävä (S). Tämä kenttä on korjaussuunnittelussa välttämätön. Uudisrakennuksissa, joissa kaikki osat ovat uusia, ei kentän käyttö ole tarpeen.

Ullä oleva tasonimi tarkoittaa uusia portaita.

(RT 15-10600 CAD-kuvatasot arkkitehtisuunnittelussa)

Tietyn koodipaikan sitominen tiettyyn merkitykseen mahdollistaa ohjelmallisesti eri tasojärjestelmien väliset piirustustasomuunnokset.

TALO 2000 kuvatasojärjestelmä

Talo 2000 kuvatasojärjestelmää ei ole vielä vahvistettu. Alla on ProIT-projektin ehdotus tasojärjestelmäksi. Useat suunnitteluohjelmat pitävät kuitenkin jo sisällään Talo 2000 tasojärjestelmän.

Kuvatasojärjestelmä ProIT TALO 2000 nimikkeistön mukaan. Kuvassa pakollisena osuutena on osapuolijako, joka on sama kuin Talo 90 kuvatasojärjestelmässä. Rakennusosatunnus (esimerkissä 12= talorakenteet) sekä rakennusosatunnuksen tarkentava osuus (esimerkissä 31 = ulkoseinät) ovat TALO 2000 nimikkeistön mukaisia. Tarvittaessa käytettävä osuus noudattaa Talo 90 kuvatasojärjestelmää.

(ARKKITEHDIN TUOTEMALLISUUNNITTELU, Yleiset perusteet ja ohjeita, Seppo Niemioja, 2005)

© ARKITDATA 2005
Tämä materiaali on tehty arkkitehdin tietotekniikan opiskelua varten. Materiaalin osittainenkin kopioiminen sekä kaupallinen käyttö missään tunnetussa muodossa, digitaalisesti tai paperilla, on kielletty ilman tekijän lupaa.

05.10.2005 Marko Rajala